perjantai 30. joulukuuta 2016

Uutta ulkoasua uudeksi vuodeksi!

Joulu tuli ja meni, joulukalenterikin jäi hieman kesken. Vähän ehkä ärsyttää, sillä mulla kyllä olisi ollut vielä postauksia julkaisematta, mutta en vain ennättänyt niitä julkaisemaan.
Ennen joulua mulle iski ihan kamala kuume ja olin monta päivää ihan sängyn pohjalla.
Pontekin on ollut vähän kevyemmällä plussakelien yllättäessä, sillä kenttä ja tiet on ollut tosi huonossa kunnossa. Nyt kuitenkin kenttää on jonkunverran laiteltu ja siinä pystyy kevyesti menemään, nyt kun itsekin olen jo terve.
Kuviakin on ihan kamala läjä julkaistavana!

Sain myös uuden ulkoasun näin uudeksi vuodeksi. ;) Ulkoasun taiteili GW Graphiquesin Ida. Tykkään tästä uudesta "lookista" tosi paljon, se tuo vähän uutta ilmettä blogiinkin!
Vanha ulkoasu alkoi käymään vähän liian syksyiseksi ja muutos olikin jo paikallaan!
Nyt uudella innolla tulevaa vuotta kohti!

 Kuitenkin pidemmittä puheitta toivotan kaikille lukijoille oikein hyvää uutta vuotta!

Kaikki kuvat c) Suvi Nieminen










maanantai 12. joulukuuta 2016

Joulukalenteri luukku 13: Esteitä ja videopostausta



Saatte vielä nauttia näistä mun ja Melkein mestari - blogin Vilman matskuista.
Meillä oli alunperin ideana tehdäkkin tämmöinen yhteinen videopostaus.
Vähän spesiaalin tästä teki se, että saatiin kummatkin taltioitua videolle hyppyjä.

Mentiin sunnuntaina tallille vasta joskus kolmen aikaan ja tallilla ei tosiaan meidän lisäksi tainnut olla ketään? Ponte sai tarhata lauantaita pidempään ja päätettiin laittaa Myffi ensin.
Mua vähän itseeni jännitti "hypätä" pitkästä aikaa.
Olen Pontella mennyt vaan ihan pieniä kavaletteja ja maapuomeja ja niitäkin kotikentällä tutussa ympäristössä ja yksin kentällä ollessani.
Joskus pari kesää takaperin putosin ja loukkasin jalkani pahasti Lapin kanssa hypätessä ja siitä on jäänyt pieni kammo.
 Mun on myös vaikea keskittyä esteillä ja hahmottaa teitä tai esteitä, mutta onneksi Ponte on niin kiltti ja kokenut hevonen, että se antoi anteeksi ja paljon.

Vilma ja Myffi veti kuin vanhat tekijät, vaikka poniini välillä osoitti mieltään ja hävitti korvansa. :D Nostin Vilmalle ja Myfälle yhden esteen ehkä 80cm? korkeudelle ja kyllä ihmettelin, kuinka niin pieni otus siitä vain liisi yli.

Meillä oli matkassa Vilman kaksi kameraa; videokamera ja järkkäri. Luojan kiitos, en itse enää ottanut mitään omia kameroita mukaan, sillä noissakin oli jo tekeminen. Ainakin itse unohduin välillä vain räpsimään kuvia ja unohdin kokonaan videoimisen.
Siitä johtuenkin videopostaus on hieman sekava, kun ei kaikkea muistettu kuvata.

Siinä miettiessämme mitä kuvaamme ja miten aloitamme ehti muistikortille jo kertyä ihan kiitettävä määrä "epämääräisiä" pätkiä... Jotka eivät (kaikki) videolle päätyneet, heh.
Onneksi satuttiin tallille siihen aikaan, kun siellä ei ketään ollut, sillä valehtelematta talli kaikui, kun naurettiin meidän tyhmille jutuille. :D
Kokonaisuudessaan viikonlopusta jäi oikein mukava,- sekä aikaansaanut fiilinki.

Ehkä me jossain kohtaa jatkossakin keksitään jotain yhteistä speciaalia. ;)



Joulukalenrteri luukku 12: Kerrankin kuulumisia ja hankeilua.

Yhdestoista luukku jäi välistä ihan vain mun omien kiireiden takia. Kovin montaa postausta en valmiiksi ollut kirjoittanut. Viikonloppuna taas pidin pitkästä aikaa kokonaan hevosvapaan viikonlopun ja painuin viettämään synttäreitä. Olin niin väsynyt vielä sunnuntainakin, joten konetta en avannut ollenkaan koko viikonlopun aikana. Yllättävän tunnollisesti olen kalenteria tehnyt ja melkein jokaisen luukun julkaissut jo aamulla, joten en ota mitään paineita siitä, että yksi jäi välistä.

Näin maanantaina, viikonlopusta jo selvinneenä kävin sitten tallilla jälleen.
Ehdittiin kerrankin äitin kanssa samaa aikaan ja vieläpä valoisan aikaan (tää on oikeesti harvinaista). 



Pakkasta ei sinällää ollut kovinkaan paljon, ehkä joku -6 astetta, mutta tuntui kyllä kylmemmältä. Reilu viikko sitten meille saapui postiin Back On Trackin fleeceloimi ja ollaan sitä käytetty aika paljon ratsastuksen aikana. Rakastuin siihen heti, ihan jo siitäkin syystä, että lämmittää omaakin takapuolta. :D 



Niinkuin videostakin näkee, niin me käytiin tänään myös ensimmäisen kerran hangessa!
Lapilla taisin käydä vain muutaman kerran pari pätkää ottamassa, joten en itse ole hankeilua paljoa harrastanut.
Aluksi ajattelin mennä vain maastossa vähän ravia ja laukkaa, mutta kyllä tuo hanki houkutti.

Ponte oli yllättävän rauhallinen, vaikka luulinkin sen aluksi vain kyttäävän ja kompuroivan, mutta sehän meni kuin vanha tekijä! Laukassa se innostui ihan kunnolla, en ole varmaan ikinä nähnyt sen ottavan kuumaa noin paljon!
Annoin Ponten muutaman pätkän baanata ihan kunnolla ja siitäkös se tykkäsikin, korvat tötteröllä ja häntä suorana päästeli menemään. Nauroin ihan kamalasti kyydissä, että onnistuin toisen jalustimenkin heittämään jalasta.
Mulla tuli niin Lapi vanhus mieleen tuosta Ponten töhöilystä, mutta eihän siinä, tämmösistä kavereista mä just tykkään. ;) Kotiinpäin Ponte esitteli tiellä aika kivat lisätyt ravit...:D
Suunnittelin jo meneväni lähiaikoina uudestaan, jospa saataisiin silloin joku kuvaamaan ihan kunnon videota. ;)

Mulla oli hauskaa, hepalla oli hauskaa ja äitilläkin ehkä oli hauskaa (sen minkä se uskalti kattoa). Kyllä näillä fiiliksillä kelpaa aloittaa taas uusi viikko.

Ootteko muut käyneet jo hankitreenaamassa? 


lauantai 10. joulukuuta 2016

Joulukalenteri luukku 10: Pitkästä aikaa videokoostetta.

Niinkuin aiemmissa postauksissa kerroin, että me saatiin viikonloppuna ihan älyttömän paljon kaikkea materiaalia. Pitkästä aikaa sain taas paljon videomateriaalia ja päätin kasata pienen videokoosteen lauantain jumpasta. Ehdinkin jo hehkuttaa kuinka Ponte oli tosi kiva ratsastaa, videoltakin varmaan huomaa pientä kehitystä istunnassani, en kyllä vieläkään ole päässyt tuosta könötyksestä eroon. :D

Kuitenkaan enempää selittämättä lätkäisen videon tähän:


torstai 8. joulukuuta 2016

Joulukalenteri luukku 9: Nyt saa kysyä!



Edellisestä kysymyspostauksesta onkin jo tovi aikaa, joten nyt on mielestäni sopiva hetki tunkeä tähän kalenteriinkin yksi semmoinen! Viimeeksi tuli oikein kivasti kysymyksiä ja niihin oli mukava vastaillakkin.

Eli nyt saa kysyä ihan mitä vaa, pidetään linja silti asiallisena. :) Pistäkää kysymykset kommenttiboksiin ja jos niitä tulee tarpeeksi, että saan toteutettua vastauspostauksen, pyrin senkin tekemään vielä joulukalenteriin.


keskiviikko 7. joulukuuta 2016

Joulukalenteri luukku 8: Hevoset vaihtoon!





Niinkuin taisin jo aika monessakin edellisessä postauksessa mainita, että kuluneena viikonloppuna tehtiin Melkein mestari - blogin Vilman kanssa vähän yhteisiä juttuja.
Laitoin Vilmalle muistaakseni jo marraskuun alussa viestiä facessa ja tiedustelin kiinnostaisko tehdä jotain yhdessä kalenteria varten, mutta ei lyöty mitään lukkoon vielä.

Meidän Rouhialan vierailu tuli oikein hyvään saumaan, sillä saatiin tuossa viikonlopun aikana tosi kivasti materiaalia yhteen jos toiseenkin juttuun.  Vilman Myffi heppakin asui Rouhialassa, joten kerrankin kaikki meni kuin elokuvissa.

Päätimme toteuttaa yhden jos toisenkin blogissa vuosien varrella varmasti nähdyn videon, nimittäin vaihdettiin heppoja!
Vilma meni lauantaina mun jälkeen Pontella, joka oli jo jonkun verran rauhoittunut,mutta siitä huomasi kyllä vieläkin, et juosta tekis mieli ja kovaa.
Annoin Vilmalle jotain pieniä vinkkejä kuinkas tuota heppasta ajetaan, mutta kun koulussa ja töissä saa ohjata tarpeeksi, lue : en siis osannut kuvata ja puhua samaan aikaan, niin ei mun ohjeistaminen oikein onnistunut... Tai siinä ei ollut mitään ideaa.  :D

k


Alkuun toki Vilmallekkin oli varmasti shokki kun alle isketään omaa hevosta se melkein 30cm korkeampi norsunpoikanen, niin yhdellä jos toisellakin saattaa mennä sormi suuhun.
 Kuitenkin nopeasti alkoi oikeat nappulat löytyä ja meno alkoi näyttää oikein kivalta maastakäsin, saatoin ehkä vähän jopa saada mielihyvää katsellessani kun joku muu kuin minä hikoilee, höhö.
Ponte ei ole mikään helpoin mahdollinen ratsastaa, eikä tosiaankaan anna mitään ilmaiseksi.
Nöyrä ja kuuliainen se on, mutta ei todellakaan mikään automaatti.


Sunnuntaina oli mun vuoro mennä Vilman hevosella Myfillä, joka oli niin pieni Ponteen verrattunna ja mulle se menisi ihan ponista. Vilma hyppäsi pienen estertreenin ja kesytti mulle ponin valmiiksi.
En ole vieläkään päässyt yli mun "pelkään vieraita hevosia"- vaiheesta ja mua jännitti ihan helkkarin paljon. Tottakai heti oletin, että tuo pikkuheppa hajoaa mun alle tai lennättää mut maneesin katolle. (:DD?) Kävin kuitenkin tuhannen apinan raivolla tallissa survomassa saappaat jalkaan, jotka eivät meinanneet mennä, koska villasukat ja hipsin takaisin maneesiin könyämään ponin kyytiin.

Kaikki kuvat Myffistä c) Vilma. 

Selkään kiivettyäni jakkaralta (höhö) jännitys kuitenkin laukesi ja rentouduin itsekin, kun tajusin, ettei tää symppis kaveri mitään pahaa keksi.
Tykästyin tähän pieneen kamuun jo melkein ekoilla askelilla, vaikka aika shokkina pienemmät askeleet mulle tuli ja aika paljon liioittelin esim. kevennyksen kanssa.

Me oltiin niin nopeita, ettei kamerakaan saanu meitä kii!

Hetken siinä ihmeteltyäni kyllä tykkäsin kovasti Myffin liikkeistä, ne oli niin pehmeät ja varmaan ensimmäinen hevonen piiiitkään aikaan, jonka kyydissä mulla ei tullut selkä kipeäksi. Uhkasinkin jo, että varastan tuon heppasen ja aloitan mun kisauran Myffin kanssa. ;)

Ettei ihan pelkäksi selittämiseksi mene, niin kasasin videokoosteen näistä molemmista:




Kertokaahan mitä tykkäsitte tämän luukun sisällöstä? :) Jos joillain samantapaisia postauksia, niin saa linkata!

tiistai 6. joulukuuta 2016

Joulukalenteri Luukku 7: Irtiotto arjesta



Niinkun oon varmasti vähän joka paikkaan valitellut, että mulla on ollut marras- ja joulukuun alku krooninen aikapula. Päivistä tosiaan vaan loppuu tunnit kesken, vaikka olisi enemmän kuin paljon kaikenmaailman tekemistä.
Parin kolmen viikon aikana olen päässyt ratsastamaan vain kerran viikkoon ja silloinkin vain nopeasti askellajit läpi tai jotain pientä käynti-ravi jumppaa. Onneksi meillä on tällä hetkellä vuokraaja, äiti täteilee Ponten kanssa ja Elina läpiratsastelee, eli hevonen kyllä pysyy säännöllisesti liikkeessä ja on mitä parhaimmassa hoidossa.

Tosiaan järjestyksenvalvoja koulutuksen lusittuani otin ja soitin Rouhialan maneesitallille ja tiedustelin olisko siellä tilaa. Tosiaan pakattiin heppa kyytiin ja pääsimme Rouhialaan kahdeksi päiväksi "kylään". Ponte oli siellä sen ajan täyshoidossa, ihana Elinakin pakkasi Pontelle puurot ja papanat mukaan, joten mistään muusta ei tarvinnut itse huolehtia, muutakun liikutuksesta. Äiti puhui kuinka hänkin miellellään maneesissa ratsastaisi, mutta antoi mun mennä kokonaan itse koko viikonlopun, joka oli tosi kivasti tehty, teki kyllä niin hyvää tuo reissu, että näillä jaksaa taas höyrytä eteenpäin.

"mikäs se sinä oot?" / Kaikki maneesikuvat c) Vilma H.

Lauantaina saavuimme Rouhialaan jo hyvissä ajoin aamupäivällä, tallilla meitä oli heti vastassa Vilma, jonka kanssa oltiin suunniteltu pieniä yhteisiä kuvioita. En kuitenkaan tässä postauksessa kerro, miträ saatiin Vilman kanssa aikaiseksi, sillä siitä on tulossa ihan erillistä videomateriaalia. ;)

venyy venyy, läps läps.

Pakko sanoa,että Ponte oli lauantaina ihan huippu ratsastaa! Elina oli juuri keskiviikkona sen läpiratsastanut ja sillä oli menty sen jälkeen vain palauttelevaa treeniä (eli kävelyä ja keventelyä). Olin ihan varma, että joku oli vaihtanut mun hevosen toiseen, tai sitten en vain ole säännöllisesti hetkeen käynyt tämän Touhon selässä, sillä se oli ihan erilainen- ja siis hyvällä tavalla erilainen!



Vieraalla paikalla voi olla osuutta asiaan, mutta Ponte jo alkukäynneistä lähtien meni itse eteen. Se ei kuitenkaan säpsynyt mitään, tai muuten ollut jännittynyt. Tykkään kyllä tosi paljon hevosista, jotka kulkee itse eteen. On Ponte kyllä muutenkin aika eteenpäinpyrkivä herättyään, mutta sitä saa alkuun aika paljon ratsastaa. 


En lähtenyt mitenkään kovin paljoa prässäilemään, vaan mentiin aika perusjuttuja. Alkuun tuntui, että herra Rautias vain halusi juosta ympäri maneesia ilman korvia ja melkein kuulin kuinka se huusi "WHEEEEE". Tehtiin jonkun verran siirtymiä ja taivuttelin paljon, muutamat pätkät otettiin harjoitusraviakin ja kokeiltiin vähän koota (siis sen verran mitä mun oma kunto kesti). Laukkaa Ponte kokosi ihan kivasti muutaman askeleen, mutta itse aina lössähdin siellä selässä.

Jalkani elää omaa elämää. :D 

Itse ratsastuksesta jäi tosi kiva mieli. Maneesiin tuli toinen ratsukko ja tottakai mulla katkesi heti ajatus ja keskittyminen herpaantui, mutta noihin asioihin on vain totuttava ja opeteltava menemään myös useamman ratsukon kanssa yhtä aikaa kentällä tai sitten maneesissa.

Halusin kuitenkin jakaa edes jotain pientä "maistiaisena" meidän kuluneesta viikonlopusta, sillä materiaalia on suhteellisen paljon.
Haluan kuitenkin edelleen olla ärsyttävä bloggaaja, joka ei paljasta mitään, vaan jätän teidät epätietoisuuteen.

Joulukalenteri luukku 6: Kolme asiaa



Törmäsin muutamassa blogissa marraskuun aikana tähän 3 asiaa- haasteeseen ja päätin toteuttaa tämän itsekin, toki säästäen postauksen joulukalenteriin. 
Kaikki vastaukset eivät välttämättä liity hevosiin, koittakaa kestää.

3 ASIAA JOISTA PIDÄN

- Illanistujaiset. Mikään ei voita hyvää musiikkia ja seuraa, sekä muutamaa huurteista, jota nauttia sivistyneesti tai ei niin sivistyneesti. Kesän kohokohta on yleensä jotkut festarit, joissa tulee käytyä porukalla kyntämässä se parikin päivää ja hauskaa on aina ollut.

- Tykkään ihan hirmusesti laittaa ruokaa ( ja syödä sitä hehe). En ole oikein ikinä tykännyt einesruuista ja olen hyvin nirso koulussakin tarjottavaan ruokaa kohtaan, vaikka meillä onkin koulussa ihan hyvät eväät. Haluan silti tietää mitä mun ruoka sisältää ja kuinka se on valmistettu. Vaikka ei aina jaksaisi pitkän koulu- tai työpäivän jälkeen ruveta väkertämään mitään, mutta kyllä siitä hyvä mieli tulee itsellekkin, kun saa kunnon ruokaa nenän eteen.

- Meikkaaminen. Vaikka en mikään mestari meikkaamisessa ole, mutta tykkään viettää jopa montakin tuntia peilin edessä laittaen tätä turpaani ja tukkaa. Mikään ei ole parempaa ajantappamista tylsänä viikonloppuna tai kipeänä ollessa, kun tälläytyä, vaikka ei mihinkää olisikaan menossa.

3 ASIAA JOISTA EN PIDÄ

- Siivoamisesta. Mun järjestys on epäjärjestys. Mitään en vihaa niin paljoa, kun siivoamista. Mulla kyllä on oma järjestys kaikelle, mutta se ei tietenkään tarkoita, että huoneeni olisi siisti. Meillä on asuntolassa joka keskiviikko "siivouspäivä", joka tarkoittaa sitä, että jokainen nuori siivoaa huoneensa ja asuntolavahti sitten illalla tarkistaa jokaisen. Monesti meidän asuntolavalvoja on huoneeni tarkastaessa kysynyt "mihis tungit kaikki romppeet lattialta? katokki ettei ne rojaha tuolta kaapista kohta lattialle". :'D 

- Että mun korviin kosketaan. En tiedä miksi, mutta oon tosi herkkä korvistani, en siedä kun tietynlaisia kuulokkeita , enkä niitäkään pitkään ilman, että mun korvat tulee tosi kipeiksi.

- Ihmisistä, jotka pilailee muiden kustannuksella. En tiedä tarviiko edes pahemmin selittää. Kyllä mekin kaveriporukan kanssa vinoillaan ja heitetään läppää toisistamme, mutta silloinkin pitää tietää missä raja menee. En itse ota helposti itseeni, jos joku tuntematon pilailee mun kustannuksella, mutta verenpaineet nousee heti pilviin, jos niin tehdään jollekkin muulle, oli se sitten kaveri tai ei. 


vanha kuva, vuosimallia 2010?



3 ASIAA JOITA EN OSAA

- Soittaa soitinta. Haluaisin osata, mutta mun motoriikka on niin köpsä, että opettajalla menisi hermo. Toki varmasti oppisin ihan nopeastikin, mutta mun mielestä ratsastus on jo tarpeeksi kallis harrastus.

- Matemaattiset aineet. En oo ikinä osannut, enkä tule ikinä varmaan olemaan hyvä niissä.

- Pyörittää pinteleitä. Jotenkuten ne jalkaan menee ja kestääkin, mutta ei ne ikinä kivalta näytä.


3 ASIAA JOTKA HALUAISIN OSATA


- Hypätä esteitä. En ole ikinä kunnolla hypännyt mitään kunnon esteitä. Pontehan olisi juuri sopiva hevonen opetella hyppäämään, joten ehkä joskus uskaltaudun.

- Puhua sujuvasti eri kieliä. Multa ei oikein taitu mikään muun, kuin saksa, mutta sekään ei enää niin sujuvasti, kun ei ole tullut puhuttua vuosiin,

- Asioiden ajoissa hoitaminen. Pieni asia, mutta niin mahdotonta!

3 ASIAA JOTKA MINUN PITÄISI TEHDÄ

- Valmistua keväällä ja tästä aion pitää kiinni.

- Tehdä loput joulukalenterin luukut valmiiksi.

- Saada töitä.


3 ASIAA JOITA STRESSAAN

- Kaikki kouluhommat. Pitäisi saada tehtyä rästihommat samalla, kun uusia tulee kokoajan.

- Raha- asiat. 
- Miten mun aika riittää kaikkeen, mitä järjestän?

3 ASIAA JOTKA SAAVAT MINUT RENTOUTUMAAN

- Ajanvietto poikaystävän kanssa.

- Musiikki. Joskus mulla oli ihan kamalia nukahtamisvaikeuksia nukahtamislääkkeistä huolimatta, enkä millään vain nukahtanut, vaan saatoin pyöriä sängyssä koko yön. Silloin laitoin kuulokkeet korville ja kuuntelin joko radiota tai muuta musiikkia, jolloin nukahdin paljon nopeammin.

- Ratsastaminen ja muutenkin tallilla olo. Ainakin meidän tallilla on niin kiva ilmapiiri, että siellä huolet unohtuu hetkessä.




3 ASIAA JOITA PELKÄÄN


- Pimeää. En tykkää yhtään liikkua yksin pimeällä.

- Kaikenmaailman hyönteisiä, jopa perhosia.

- Pellejä.

3 ASIAA JOTKA PUEN MIELLLÄNI PÄÄLLE

- Mustat legginsit ovat parhautta.

- Villasukat ainenkin talvisin.

- Nahkarotsi on must! Harmittaa ihan pirusti,että hävitin vanhan nahkatakkini, johon ehdin keräillä ihan kivan määrän pinssejä, muutaman harvinaisemmankin ja pätsejä.




3 ASIAA JOITA EN PUE PÄÄLLENI

- Silkkiset vaatteet. Ei, ei ja vielä kerran ei. Kaikki silkkinen muka kutittaa mua ihan hulluna ja saa mut tosi levottomaksi.

- Mekot. En tiedä mitä laitan valmistujaisissa päälleni, en voi sietää mekkoja tai hameita.

- Mitään älyttömän värikästä (ellei joitain ratsastusvaatteita lasketa).

3 ASIAA JOISTA UNELMOIN


- No tietenkin hyvä työ , jossa hyvä palkka. 

- Haluaisin joskus matkustaa vähän pidemmäksikin aikaa etelän lämpöön.

- Haluaisin myös joskus kisata vähän isommissakin kisoissa.

3 ASIAA JOIDEN TOIVON TAPAHTUVAN LÄHITULEVAISUUDESSA

- Mun valmistuminen.

- Muutto pois kotoota, toivottavasti poikaystävän kanssa.

- Lottovoitto. 


sunnuntai 4. joulukuuta 2016

Joulukalenteri luukku 5: Linkkaa blogisi!




Tämmöistä mun blogissa ei olekkaan ennen nähty. Lukulista huutaa uutta lukemista,muiden blogeista olen saanut itsekkin inspiraatiota taas kirjoittaa ja onhan se nyt kivaa seurata muidenkin hevoselämää!

Eli osallistumaan pääset: Linkkaa bloginii kommenttikenttään oma blogi,kirjoita tiivistetty teksti,mistä blogi kertoo ja kuka kirjoittaa. Sinun ei tarvitse olla blogini rekisteröitynyt lukija, mutta eihän siitä haittaakaan olisi. :) 

Mitään kummoisempia "kriteereitä" ei ole,muutakuin selkeä teksti,että selvää saa ja mielellään hevosaiheinen. :) Ei väliä vaikka blogisi jo lukulistallani olisi,voit silti osallistua!

Osallistujien määrästä riippuen valitsen 3-5 blogia,jotka linkkaan postaukseen ja joita sitten kommentoin.


joulukalenteri luukku 4 : kuinka kirjoitan



Olen ajan myötä innostunut tekemään enemmänkin näitä pohtivampia tekstejä ja niiden kirjoittaminen, sekä lukeminen on omasta mielestä mukavaa puuhaa, kun saa hieman jotain ajateltavaakin!

Haluan siis  avata hieman omaa tapaani kirjoittaa ja mitä blogin pitäminen mulle merkitsee.
Joskus aloittaessani mulle oli ihan sama mitä kirjoitan ja onko teksteissä mitään tolkkua, halusin vain spämmätä hirveän kasan kuvia ja kuulumisia, mutta tässä muutaman vuoden aikana olen tajunnut yhtä jos toista.
Vaikka blogini lukijamäärä ei päätä huimaa, otin silti aikoinaan hirveitä "paineita", että mun on pakko kirjoittaa jotain ja jakaa aina paljon kuvia, jonka takia vanhat postaukset ovatkin todella epäselviä, eikä niissä oiken ole mitään ideaa taikka tolkkua.

Välillä on kyllä kiva kirjoittaa semmoista "aivotonta" tekstiä, jossa ei ole päätä eikä häntää, mutta pyrin kuitenkin useimmiten kirjoittamaan ihan ajatuksen kanssa.
En enää ota paineita blogista, tottakai on mukavaa saada jotain kaikua lukijoilta ja kommentteja. Mutta jos mulla ei ole mitään inspiraatiota ja tai mielenkiintoa kirjoittaa on tekstit oikeasti todella epäselvää ja hätäsesti kirjoitettuja tai ne jäävät loppujen lopuksi luonnoksiin.

Vaikka kirjoittaminen on mun mielestä kivaa ja teen sitä mielelläni, niin se on mulle aika hidasta hommaa, jos siis haluan kunnolla panostaa tekstiin ja kirjoittaa ajatuksen kanssa.
Yleensä koulutehtävät huitaisen esim. television katselun ohessa, jos ei mikään älyttömän paljon ajatustyötä vaativa juttu ole kyseessä.
Mutta sitten kun haluan oikeasti panostaa, saatan kirjoittaa samaa tekstiä monta tuntia, pieniä taukoja pitäen.
Mua itteeni nimittäin herkästi ärsyttää hutaistut tekstit, joissa ei ole kiinnitetty huomiota esim. kieliopillisiin asioihin tai muuten vain se on sekavaa ja rivit missä sattuu. Ja kyllä olen itsekin joskus syyllistynyt samaan, enkä nyt sano olevani mitenkään hyvä kirjoittamaan itsekään, mutta mun on vaan vaikea hahmottaa lukemistani, jos se on epäselvää, siitä siis johtuu tietynlainen ärsytys.

Olen aina tykännyt kirjoittaa, ihan peruskoulusta lähtien ja mulle on syntynyt se oma "tapa" kirjoittaa. Osallistuin viime kesänä kansalaisopiston kirjoituskursille hakemaan uutta näkökulmaa ja inspiraatiota kirjoittamiseen ja sain ihan mukavaa palautetta teksteistä, joka sitten toi motivaatiota jatkaa bloginkin parissa.

Olen aika huono kirjoittamaan tosi pitkiä tarinoita tai postauksia, tiivistän tosi paljon. Tämä tapa voi johtua ihan siitä, että tylsistyn itse helposti lukiessani jotain todella pitkää tekstiä tai katsoessani elokuvaa, joka etenee hitaasti. Mua itseäni sytyttää semmoiset nopeatempoiset, suoraan asiaan ja that's it. Sillähän mun blogissakaan ei varmaan ikinä ole nähty mitään kilometrin pituisia postauksia.

Kuinka te muut kirjoitatte ja mistä haette inspiraationne? :)



perjantai 2. joulukuuta 2016

Joulukalenteri luukku 3 : Top5 lempibiisit



Halusin tuoda tähän joulukalenteriin hieman jotain erilaistakin! Oon ihminen,jolle musiikki merkitsee tosi paljon ja kuuntelenkin melkeinpä joka tilanteessa musiikkia,jos vain mahdollista.
Oon parin vuoden aikana löytänyt tosi paljon hyviä bändejä ja mun musamaku on nykyään aika laidasta laitaan, vaikka nuorempana olin tosi "genreuskollinen". Yleensä kun löydän jonkun hyvän bändin tai biisin, luukutan sitä kyllästymiseen asti!

Musiikki piristää huonoakin päivään, paras lääke sydänsuruihinkin on soittolistallinen hyviä biisejä! 
Meikkaaminen sujuu paljon sutjakkaammin kun taustalla on hyvää musiikkia.
Myös treeneihin tuo lisää poweria ja puhtia kun kuulokkeista kuuluu jotain tosi menevää ja välillä on myös vaan kiva kuljeksia ympäriinsä,uppoutua omiin ajatuksiin ja antaa musiikin soida, hengittää ulkona raitista ilmaa ja tuntea kuinka koko mieli rauhoittuu ja rentoutuu ja stressi poistuu kehosta. 


Mutta itse biiseihin! Kaikki eivät varmasti tykkää,mutta tässä mun lempibiisejä,jotka ovat tällä hetkellä kovimmassa soitossa. 

1. Danzig - mother



 
Ei voi muuta sanoa kun tykkään,tykkään,tykkään! Poikaystävä kuunteli itse tämän biisin puhki ja minä toki perässä. Danzig on aikoja sitten laulanut mun lempibändissä Misfitsissä,mutta hänen soolotuotantoa en ole ennen paljoa kuunnellut. Musiikki on just mun tyylistä ja tuo tyypin ääni on vaan ihan täyttä lovea! 




2. W.A.S.P - Paint it black



Wasp on yks lempibändeistä jo vuosien takaa, kerran käynyt jopa livenäkin tsiigailemassa! Niin paljon muistoja! Tämä biisi siis on cover versio Rolling Stonesin paint it black- biisistä. Rakastan yli kaiken Blackien ääntä ja tää bändi on vaan rakkautta.

3. Mr. Big - Wild world




Tää biisi vaan kolahti ja kovaa. Taisin jopa muutaman kyyneleen tirauttaa tän ekan kerran kuullessani,enkä edes tiedä mikä tässä niin paljon kosketti.

4. Yngwie Malmsteen - qimme qimme qimme




Katsottiin vähän aika sitten luokkakavereiden kanssa asuntolan leffahuoneella Mamma Mia- elokuva, joka on siis täynnä Abban covereita ja niitähän muuten kuunneltiin enemmän kun tarpeeksi. Joskus vuosia sitten kuuntelin tän biisin niin "loppuun", etten ole moneen vuoteen sitä pystynyt edes miettimään, mutta "löysin" tämän uudestaan ja olen jo useamman päivän luukkuttanut putkeen samaista biisiä putkeen.

5. Alma - Karma




En tykännyt tästä alkuun yhtään, kun soi radiossa kokoajan, mutta sitten löysin itseni kuuntelemasta eräs aamu meikatessa ja tykästyin kovasti!

torstai 1. joulukuuta 2016

Joulukalenteri luukku 2 : Varjoon jääneet kuvat





Ajattelin tässä postauksessa jakaa kuvia eri ajankohdilta, jotka jostain syystä ovat jääneet tietokoneen
pimentoon julkaisematta. 
Ei ehkä talvisimpia ja parhaimpia kuvia joulukalenteria varten, mutta menkööt!

1. Tykkään jostain syystä ite tästä kuvasta tosi paljon,vaikkei tausta mikään hirveän kummoinen oo!



2. vähän vanhempi kuva muutama talvi sitten.
3. viime talven puomijumppaa.



4. Huono laatu,mutta tämäkin on yksi kisakuvista, joita ei ihan hirveesti missään nähty.


5- Tykkään tästä hirmusesti,vaikka itse näytän kalpealta kuin lakana, mutta toi metsä ja kuvan koko tunnelma on niin kiva!

6. Tää on hauskasti otettu kuva, enkä kestä tota Ponten ilmettä. :D



7. Tää on ihana kesäinen kuva, vaikka aika tilannekuva onkin. 

8. Ihana Lapi-pappa viime keväänä maneesilla. 


9. Pahoittelen kypärättömyyttä. Viime kesäisiä ammattilaisen ottamia kuvia, joita en sitten kerennyt kovin montaa julkaisemaan.

10. Syksyinen iltapäivä,tässä on kiva tunnelma. :)



Näitä julkaisemattomia kuvia olis ollu vaikka kuinka paljon,mutta suurin osa on kesältä tai sitten tosi huonolaatuisia puhelinkuvia,mutta ihan kivan pläjäyksen näistäkin näköjään sai. :)

Jääkö teille paljonkin kuvia julkaisematta?


keskiviikko 30. marraskuuta 2016

Joulukalenteri luukku 1: tavoitteet vuodelle 2017




Eli ensimmäinen luukku! Pähkäilin pitkään, että uskallanko toteuttaa joulukalenteria, mutta valmistauduinkin yllättävän hyvin ja päätin todellakin toteuttaa! Mulla on tän vuoden joulukalenteriin nii paljon kaikkea erilaista.

Ensimmäisessä luukussa haluan jakaa hieman ajatuksia meidän tavotteista.  En taida olla tarkemmin vielä kirjoittanut mun ja Ponten tavoitteista. Olen varmasti sanonut monesti,että ei mulla ole oikein mitään tavotteita,muuta kun tutustua hevoseen ja harrastaa rennosti ja niin.,että se on molemmille miellyttävää.

Mutta olen ehtinyt miettiä kaikkea paljon tarkemmin ja jopa saanut jotain tolkkua taas omista ajatuksistani (uskokaa huvikseen,en aina itsekään ota itsestäni selvää). Yleensä ahdistun tosi paljon ihan pienistäkin muutoksista koskien mun elämää ja tämä syksy ja talvi on ollut yhtä vuoristorataa ja vaatinut ihan älytöntä sopeutumista vanhojen "rutiinien" rikki menemisestä ja olen aikaisemminkin sanonut motivaation hukkuneen syvälle pinnan alle,mutta kyllä se sieltä alkaa pikkuhiljaa ilmoittelemaan itsestään. 

Joten siis mietin meidän tavotteita nyt kaudelle 2017. En 2016 kaudella osallistunut yksiinkää kisoihin,edes harkkakisoihin,vaikka niin alunperin ajattelin, mutta en kokenut olevani mitenkään "valmis" siihen. Varmasti tyhmää ajatella noin, koska ikinä ei sitä kokemusta kisoista saa, jos sinne ei vaan mene, mutta olen itse niin varman päälle pelaaja,etten mielellään mene epävarmalla mielellä suorittamaan. 



Kuitenkin haluan pistää itseni koville,treenata ja sitten vain mennä sinne kisoihin, turha vain jäädä odottamaan,että kisakokemus astelee ovesta sisään, kun tarpeeksi venailen ja jahkailen.




Eli meillä on nyt tavoitteena saada oikeasti yhteistyö pelittämään,treenata monipuolisesti, valmentautua, saada molemmille kuntoa ja voimaa, sekä päästä kisaamaan. Mun täytyy oikeasti mennä pois mukavuusalueelta ja haastaa itseäni,että pääsen kehittymään, tiedän sen itsekin, nyt on vaan aika tehdä sanoista tekoja. Me otetaan tavoitteeksi aloittaa kisakausi keväällä ihan vaikka sitten sieltä HeC luokasta ja edetä siitä sitten eteenpäin. :) 

Onko muilla jotain erityisiä tavotteita vuodelle 2017? :)

maanantai 7. marraskuuta 2016

Miten meillä menee?

Pitkästä aikaa taas kuulumispostausta! Olen nyt tosi harvoin saanut kuvia,kun päivät senkun lyhenee ja pimeää tulee jo tosi aikaisin,itseasiassa olen vielä koulussa kun on jo tosi pimeää. Eikä kukaan hirveän vapaaehtoisesti tule pakkaseen kameran kanssa tönöttämään.

Viimeisimmät ratsastuskuvat taitavat olla lokakuun lopulta.
Kuitenkin mulle on koneelle kertynyt jo tässä ajassa ihan kiitettävä määrä kuvia musta ja Pontesta. 
Tässä eräs päivä pläräilin kuvia,mitä otettiin ensimmäisten parin viikon aikana,kun Ponte meille tuli ja vähän vertailin noihin uusimpiin kuviin.
Eilen tallilla katsoin heppaa pitkästä aikaa kunnolla,ja voi kyllä,se on saanut jo ihan kivasti massaa ja vähän lihastakin. Ratsastaessakin se rupeaa jo toimimaan ihan kivasti,paljon herkempi ja enemmän alla, ja jopa mun istunnassakin rupeaa huomaamaan jotain pientä kehitystä.


Ylempi kuva on Ville Vaurion valmennuksesta syyskuun puolesta välistä. Tuo valmennus oli ensimmäisiä kertoja kun menin Pontella pidemmillä jalustimilla,en tietenkään yhtä pitkillä kuin Lapilla,mutta pidemmillä. Ekoilla viikoilla nimittäin menin ihan järkyttävän lyhyillä jalustimilla... Ponten ravi oli alkuun ihan hirveä,en osannut edes keventää,joten turvauduin lyhkäsiin jalustimiin.
Kun on paljon ratsastustaukoa,isoliikkeinen hevonen ja lyhyet jalustimet,voittekin jo arvata mikä on lopputulos ja sen varmasti huomaa tuosta kuvastakin.


Mietin hetken kehtaanko julkaista tuota ylhäällä olevaa kuvaa.,. Laukka on ollut mulle aina hankala istua,varsinkin Lapin kanssa. Muistan kuitenkin tunnilla kuulleeni yhden jos toisenkin kerran lauseen "nojaa taakse". Siinä sitten hampaat irvessä hapuiltiin,että mitenkä päin pitäisi olla ja voiko tätä enempää muka taakse nojata. 

Lokakuun kuvat c) Krista

Nämä kuvat taas on sieltä lokakuun lopusta. En ehkä vieläkään niin ryhdikkäästi ja suorassa istu,mutta jotain on havaittavissa. Tuolloin Vaurion valmennuksessa en pystynyt istumaan alas satulaan paria metriä pidempään ilman järjetöntä pomppimista,mutta olen pikkuhiljaa vain istunut alas ja yrittänyt istua,pieniä pätkiä kerrallaan. Jalustimet ihan härskisti pidensin entisiin mittoihin,enkä ole lyhkäsillä mennyt,muutakun "hypätessä".

Tää on mun mielestä ehkä paras laukkakuva ikinä,juuri oikeaan aikaan otettu,hevosen osalta.:D

Vielä on paljon tekemistä oman ratsastuksen kanssa,mutta musta tuntuu hyvältä,että olen saanut "oman istunnan" melkeinpä takaisin ja hevonenkin on ruvennut liikkumaan hyvin. Kuitenkin Ponte on ollut meillä vasta reilu 2kk,missähän mahdetaan vuoden päästä olla? Ei kuitenkaan olla vaan väännetty koulua,vaan maastoiltu ja jumpattu puomejen kanssa,niin hevosenkin mieli pysyy virkeänä.

Oletteko muut huomanneet edes pientä kehitystä omassa tekemisessänne? Näkeekö kukaan muu eroa kuvien välillä?




lauantai 22. lokakuuta 2016

Motivaatio huipussaan.

Kyllä voi ihmistä hymyilyttää,nimittäin hyvin mennyt treeni! Ollaan tämä viikko aika pitkälti maastoiltu ,eikä hirveästi kentällä pyöritty. Löysin nimittäin tosi kivan maastoreitin,joka ihan alkuun käytiin maastakäsin kävelemässä (sain houkuteltua poikaystävän mukaan kheheh.)
Torstaina alkoi mullakin syysloma ja eräs tallikamu lupautu tulla kuvailemaan,joten päätin ratsastaa sitten ihan kunnolla kentällä.
Mulla oli jo aamulla hieman kurkku kipeänä ja päivän mittaan olo vaan heikentyi, joten kunto ei ollut mitä parhain. 


Kaikki kuvat c) Krista Rostén

Alkuun Ponte oli taas hieman jäykkä,kun ei ole joutunut kunnolla maastossa tysökentelemään ja toki 
piti vähän testaillakkin,että joutuuko tässä oikeasti hommiin ja se kyttäili _kokoajan kaikkea_,kuitenkin kerrankin sinnikkäästi vain ratsastin,vaikka se ei niin nätiltä näyttänytkään. Positiivinen asia oli se,että herralla oli virtaa ja se liikkui kivasti itse eteen,vaikka välillä yrittikin lähteä vain juoksemaan. 




Otin alkuun ihan kunnolla laukkaa ja taivuttelin ympyrällä ja menin välillä suoraa uraa,kyllä se moottori sieltä käyntiin jyrähti. :DD Oikea kierros on Pontelle vaikeampi ja se aika herkästi "kaatuu" sinnepäin, varsinkin laukassa, joten sen kanssa pitää olla tarkkana. Oikea kierros on mulle se "helpompi" kierros ja ehkä paremmin pystyn jotenkin sitä puskemaan vähän suoremmaksi. 

Verryttelyn jälkeen otin pienet puhallukset ja jatkoin laukkatyöskentelyä. Tein "tehtävää", jossa menin vähänniinkuin ympyrä kahdeksikkoa, ja keskellä suoristin ja siirsin käyntiin ja muutaman käyntiaskeleen jälkeen uusi laukannosto. Ponte teki taas aika kivoja nostoja ja se laukkasikin jo kivemmin. 


Otin ravissa vielä pikkupätkiä alas istuen,mutta mulla ei ole vielä kuntoa istua kauaa Ponten järkyttävän isossa ravissa ja oikeastaan alas istuessani joudun jarruttelemaan paljon,että se persus pysyy penkissä. 


Ponte parani tosi paljon loppua kohden ja olen erittäin tyytyväinen treeniin. Mulla nousi illalla ihan kunnon kuume,joten Krista liikutti Ponten eilen. Tänään taas äiti täteilee Pontuksen kanssa,niin voin keskittyä vain paranemiseen.

loppuläpsyt hienolle ponille,jolle ei tullut edes hiki! :D

Mulla olis ollut miljoona kuvaa,jotka olisin halunnut työntää tähän postaukseen,mutta suunnittelin uutta banneria ja säästelen niitä "parhaimpia" siihen! 
Miten muiden hevoset näin syksyllä,kerääkö virtaa?